Luang Prabangista pöpelikköön

Matka Vientianesta Luang Prabangiin oli kieltämättä erikoinen kokemus. Kymmenen tuntia vuoristoisia teitä, jotka olivat kuoppia täynnä, eikä turvavöitä tietenkään ollut. Mutta ainakin maisemat olivat huikeat, ja bussin ikkunasta tuli katseltua vuoristolla elävien heimojen kyliä, jotka olivat kuin satoja vuosia vanhoja.

Tiistai ja keskiviikko sujui trekkauksen parissa. Minä, Pekka ja paikallinen oppaamme Lee lähdimme talsimaan useita tunteja kestäneen patikointireissumme viidakon ja vuoriston läpi, ja pääsimme lopulta kylään, jossa asui Khmu-heimon väkeä. Tuossa kylässä tuli sitten nukuttua yksi yö paikalliseen tapaan raketussa hökkelissä, illan sujuessa varsin kosteissa merkeissä: Lee innostui tarjoilemaan Beer Laoa, riisistä tehtyä kiljua sekä paikallista Lao Lao -pontikkaa, jonka juomisessa avusti todella rennoista länkkäreistä koostunut travelleriporukka. Kaikilla oli siis todella hauskaa, ja oli mielenkiintoista keskustella Leen kanssa kulttuureiden välisistä eroista.
Onneksi pysyimme sentään kohtuuden rajoissa, sillä seuraavana päivänä oli tiedossa lisää trekkausta ja parin tunnin kajakointi pitkin jokea. Kaikenkaikkiaan trekkausreissu oli joka pennin arvoinen ja ehdottomasti tähänastisen reissun kohokohtia.

Kuitenkin kaiken talsimisen jälkeen päätimme, että muutama päivä levyttelyä ei olisi lainkaan pahitteeksi, joten saavuimme surullisenkuuluisaan Vang Viengiin. Siitä lisää seuraavalla kerralla.

Kuvia alkureissusta

Nong Khain landea

 Pakollinen turistiposeeraus

 Patsaspuistosta

Ny rillataan!

 Ensimmäisen illan iltapala, Samu-Sirkka Khao San Roadilla

 Patuxai, Vientiane

Pha That Luang, Vientiane

Nong Khai & Vientiane

Torstaina saavuimme Nong Khaihin Thaimaan pohjoisosassa, ja paikka vaikutti niin rauhalliselta, etta paatimme yopya siella. Guesthouse (mika maksoi yolta n. 4 euroa) oli aivan taydellinen, silla se sijaitsi Mekong-joen varrella ja paikan tunnelma oli muutenkin varsin lungi. Seuraavana paivana vuokrasimme pyorat ja lahdimme kiertelemaan maaseudulle, missa ei lansimaalaisista ollut tietoakaan. Bangkokiin verrattuna merkittavana erona oli se, etta saa oli lahempana Suomen kesaa eika ilmankosteus ollut niin infernaalinen. Lisaksi Suomesta muistutti toinenkin asia: makkaran grillaus! Oli aivan pakko maistaa paikallista Kabanossia, vaikkei valitettavasti Turun sinappia saanutkaan kyytipojaksi.
Lisaksi tsekkasimme buddhalaisia patsaita taynna olevan puiston, mika oli varsin vaikuttava kokemus. Paikallisille tunnuimme puolestaan olevan patsaita suurempi nahtavyys, ja paasimmekin ainoina lankkareina poseeraamaan muutamissa kuvissa.

Laosin puolelle Vientianeen saavuimme melko myohaan illalla, mutta onneksi loytyi melko tasokas guesthouse halvalla hinnalla. Vientianessa pisti silmaan ranskalaisvaikutteet niin arkkitehtuurissa kuin ruokakulttuurissakin - onhan Laos ollut osa Ranskan siirtomaata Indokiinaa. Tasta syysta paadyimme mekin juomaan paikallisten versiota jaakahvista, mika oli taivaallisen hyvaa. Tsekkasimme myos pakolliset nahtavyydet, Pha That Luangin seka Pariisin riemukaarta muistuttavan Patuxain.

Talla hetkella kirjoittelen Luang Prabangissa, jonne saavuimme eilen. Tasta mestasta lisaa myohemmin, silla aika on jalleen kerran kortilla!

City of Angels

Bangkokin helteeseen astuminen paikallisjunasta oli kuin saunaan olisi kavellyt. Ilmankosteus aarirajoilla, ja hellelukemat luultavasti reilusti 30:n ylapuolella.
Paukittiin suoraan reppureissaajien (turhankin paljon) suosimalle Khao San Roadille, josta onneksi loytyi kaaoksen seasta ilmastoinnilla ja suihkulla varustettu guesthouse noin kuuden euron hintaan.
Aika paljon lankkariruokaa oli tarjolla, mutta onneksi kavelimme hieman poispain pahimmasta vilinasta ja loysimme rauhallisemman alueen, mista loytyikin hyvaa nuudelikeittoa aterian hinnan jaadessa euron alapuolelle.
Iltapalaksi soimme luonnollisesti heinasirkkoja ja jauhomatoja, joiden lisukkeeksi tarjoilija-ladyboy toi isot pullot varsin maistuvaa Chang-olutta!

Kaaoskadun vilinasta saimme kuitenkin tarpeekseemme, joten rupesimme heti aamusta alkaen etsimaan keinoa paasta nopeasti Laosiin. Tuktuk-kuskit kuljettelivat meita ympariinsa erilaisiin turistimatkamyymaloihin, joista valmismatkoja Vientianeen olisi saanut vain riistohinnoin. Onneksi valitsimme toisen tien ja matkasimme pohjois-Bangkokiin paikallisbussiasemalle; yon yli kestava bussimatka rajakaupunki Nong Khaihin irtosi alle kympilla!

Valitettavasti viela en saanut kuvia lisattya, silla google on taalla thai-kielinen ja aika on kortilla. Toivon mukaan sitten seuraavalla kerralla, jolloin koitan saada myos suomalaiset kirjaimet nakyviin!

Tästä se matka alkaa

Morjensta vaan!

Tämä blogi kertoo meikäläisen ja kaverini Pekan tänään alkavasta reissusta halki Kaakkois-Aasian. Kavereille siis tiedoksi; puhelimella on turha ottaa yhteyttä, päivittelen jatkossa tänne kuulumiseni.
Huhtikuun alkuun saakka kestävällä reissulla tulee koluttua läpi neljä maata: Thaimaa, Laos, Kambodza ja Vietnam. Kovin tarkkoja plänejä ei vielä ole, mutta tässä vaiheessa voidaan jo todeta, että pahimmat turistirysät tullaan kiertämään kaukaa.

Pyrin kirjoittelemaan tänne kerran viikossa mahdollisuuksien mukaan, mutta koska nettiyhteyksistä ei kaikkialla ole takuuta, pidempiäkin välejä saattaa tulla (mikä toivon mukaan ei tarkoita että olen astunut maamiinaan Pohjois-Laosissa tai eksynyt syvälle Kambodzan viidakkoon).

Nyt kuitenkin nokka kohti Helsinki-Vantaata, mistä lentokone vie Istanbulin välilaskun kautta Bangkokiin!